Islannista ja islantilaisista 2: energiaa

From Islanti 2006

Tämän lähempänä helvettiä en ole muistaakseni käynyt. Paikan nimi on Víti. Se on vuonna 1724 syntynyt räjähdyskraatteri, jonka nimi tarkoittaa helvettiä. Tämä siksi, että aikoinaan Islannissa uskottiin kraattereiden ja tulivuorten olevan portteja alakerran pätsiin.

Yksi Islannin tunnuksenomaisimmista piirteistä on sen vulkaaninen ja seisiminen toiminta, joka ei ole suinkaan päättynyt. Siis suomeksi: tulivuoret purkautuvat ja maa järisee. Tämä johtuu siitä, että Islanti sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan litosfäärilaattojen rajalla Atlantin keskiselänteellä. Laatat erkanevat toisistaan 2 senttimetrin vuosivauhdilla. Laattojen liike aiheuttaa maanjäristyksiä, ja syvällä Islannin alla olevasta "hot spotista" nousee maan pinnalle silloin tällöin maapallon sisustan valtava voima.

Tulivuori Kraflan alue sijaitsee tällä levenemisvyöhykkeellä. Kraflan alue on aktiivinen keskustulivuori. Viimeksi siellä on tapahtunut 1975-84, jolloin keskimäärin yli kolmen kilometrin syvyydessä lymyilevä magma purkautui. Kyseisen yhdeksän vuoden aikana alueella tapahtui yhdeksän purkausta.

Kraflan alueelta maan pinnalle puskeva luonnonvoima on valjastettu ihmisen käyttöön. Alueelle on porattu 34 keskimäärin kaksi kilometriä syvää reikää, josta vapautuu valtavan paineen alaisena ollutta höyryä. Voimalaitos erottaa höyrystä kosteuden jasen mukana mahdollisesti tulleen maa-aineksen. Tämän jälkeen höyryä käytetään pyörittämään kahta turbiinia, jotka tuottavat sähköä 60 megawatin teholla. Kraflan voimalaitoksen tuottama sähkö riittää Pohjois-Islannin tarpeisiin.

Kraflan alue Mývatn-järven ympäristössä on laaja ja vaikuttava. Tyypillinen piirre on voimakas rikin haju ja sen aiheuttama keltasävyinen maaperä. Maasta nousevan höyryn voimasta saa hyvän käsityksen, kun vierailee koekäytössä olevan porausreiällä (kuva yllä). Kyseisestä reiästä höyry pääsee vielä täydellä tehollaan taivaan tuuliin, sillä sen voimaa mitataan, eikä sitä siksi ole vielä johdettu putkiin. Putken päästä nouseva höyrypilvi on mahtavan kokoinen, meteli korvia huumaava ja maa jalkojen alla tärisee. Ja tämä energia on puhdasta, ainoa saastuttava asia on laitosten ja putkien rakentaminen.

Mývatnin alueen geologisista erityispiirteistä lisää jatkossa. Juttua ja kuvia riittää. Linkin takana lisää tietoa Islannin geologiasta, kuvia taas omassa galleriassani.

Sää 6.11. klo 10:45: Puolipilvinen ja suhteellisen tyyni. Lämpötila -2.
Harvoin saa lukea säätiedotusta, jossa tuulivaroituksen luku on 50 m/s. Nyt on sellainenkin nähty, viime lauantaina. Aivan niin kovaksi tuuli ei Akureyrissä yltynyt, vaikka kova olikin. Täysitehoinen islantilainen talvimyrsky antaa siis vielä odottaa itseään. Mainittakoon, että tuulennopeutta 32 m/s voidaan jo kutsua hirmumyrskyksi.