Islannista ja islantilaisista 4: viikinkejäkö?
Kuten olen aiemmin kirjoittanut, Islantilaiset ovat ihan OK. Jos se teksti sisälsi raakoja yleistyksiä, niin tässä niitä on vielä enemmän.
Islantilaisilla tuntuu olevan itsestään se käsitys, ainakin miehillä, että he ovat maailman kovinta viikinkisakkia. Sori vaan islantilaiset, teidän viikinkeytenne elää enää vain asenteissa ja saagoissa.
Tämän maan asuttaminen ja täällä eläminen on ollut aikanaan kovaa hommaa. Museossa näkemäni kuvat ja kertomukset siitä, miten aikanoinaan kalastettiin Pohjoisen Jäämeren talvimyräköissä kirkkoveneenkaltaisilla, aiheuttavat kunnioitusta. Mutta sitten kävi hieman kuten Suomessa: karu, pohjoinen ja rehkimään tottunut kansa rakensi maastaan niin teknisen ja toimivan, että suurin ongelma tuntuu olevan Internetin hetkellinen käyttökatkos.
Islannissa on nykyisin korkea elintaso ja lähes täystyöllisyys. Kärjistäen voisi todeta, että kaikki on helppoa: energiakin tulee suoraan maan sisältä ilmaiseksi. Ihmset liikkuvat autoillansa kaikkialle, ainostaan lapset, mummot ja ulkomaalaiset kävelevät. Tämän huomaa varsinkin siitä, että jalkakäytävät ovat monin paikoin onnettoman kapeita, kaikkialla niitä ei ole ollenkaan. Akureyriin verrattuna Suomen jalkakäytävä- ja pyörätieverkosto on taivaallisen hyvä.
Talojen hoito on vähän niin ja näin: muuhun elintasoon nähden osa paikallisista rakennuksista näyttää olevan kuin entisestä neuvotovaltiosta. Leipomossa katsotaan pitkään, jos en haluakaan leipääni valmiiksi siivutettuna.
Valaanpyyntioikeudestaan islantilaiset kyllä pitävät kiinni henkeen ja vereen. Paikalliset sanoivat, että pahin virhe, jonka ulkomaalainen voi tehdä, on valaanpyynnin kritisoiminen humaltuneelle islantilaiselle baarissa. Sisänsä erikoista, että valastahan täällä syödään todella harvoin.
Viikinkiasenteet näkyvät myös siinä, että paikallset miessukupuolen edustajat tuntuvat liikkuvan uskomattoman vähissä vaatteissa talvikelilläkin. Esimerkki: noin 15-vuotias poika tulee uimasta ja poistuu paikalta skootterillaan päällänsä vain t-paita ja shortsit. Lämpötila tuolloin noin +5. Muutenkin kapeilla jalkakäytävillä lapset kävelevät rinta rottingilla, eivätkä osaa tehdä elettäkään väistääkseen.
Että näin, tervetuloa Islantiin. Pienillä pohjoisilla kansoilla on omat omituisuutensa, kuinkahan islantilainen kollega kuvailisi suomalaisia kolmen kuukauden rautaisella kokemuksella...?
Sää 15.11. klo 11:00. Pakkasta yhdeksän astetta, taivas puolipilvinen ja lumen tulo lakannut toistaiseksi.
Islantilaisilla tuntuu olevan itsestään se käsitys, ainakin miehillä, että he ovat maailman kovinta viikinkisakkia. Sori vaan islantilaiset, teidän viikinkeytenne elää enää vain asenteissa ja saagoissa.
Tämän maan asuttaminen ja täällä eläminen on ollut aikanaan kovaa hommaa. Museossa näkemäni kuvat ja kertomukset siitä, miten aikanoinaan kalastettiin Pohjoisen Jäämeren talvimyräköissä kirkkoveneenkaltaisilla, aiheuttavat kunnioitusta. Mutta sitten kävi hieman kuten Suomessa: karu, pohjoinen ja rehkimään tottunut kansa rakensi maastaan niin teknisen ja toimivan, että suurin ongelma tuntuu olevan Internetin hetkellinen käyttökatkos.
Islannissa on nykyisin korkea elintaso ja lähes täystyöllisyys. Kärjistäen voisi todeta, että kaikki on helppoa: energiakin tulee suoraan maan sisältä ilmaiseksi. Ihmset liikkuvat autoillansa kaikkialle, ainostaan lapset, mummot ja ulkomaalaiset kävelevät. Tämän huomaa varsinkin siitä, että jalkakäytävät ovat monin paikoin onnettoman kapeita, kaikkialla niitä ei ole ollenkaan. Akureyriin verrattuna Suomen jalkakäytävä- ja pyörätieverkosto on taivaallisen hyvä.
Talojen hoito on vähän niin ja näin: muuhun elintasoon nähden osa paikallisista rakennuksista näyttää olevan kuin entisestä neuvotovaltiosta. Leipomossa katsotaan pitkään, jos en haluakaan leipääni valmiiksi siivutettuna.
Valaanpyyntioikeudestaan islantilaiset kyllä pitävät kiinni henkeen ja vereen. Paikalliset sanoivat, että pahin virhe, jonka ulkomaalainen voi tehdä, on valaanpyynnin kritisoiminen humaltuneelle islantilaiselle baarissa. Sisänsä erikoista, että valastahan täällä syödään todella harvoin.
Viikinkiasenteet näkyvät myös siinä, että paikallset miessukupuolen edustajat tuntuvat liikkuvan uskomattoman vähissä vaatteissa talvikelilläkin. Esimerkki: noin 15-vuotias poika tulee uimasta ja poistuu paikalta skootterillaan päällänsä vain t-paita ja shortsit. Lämpötila tuolloin noin +5. Muutenkin kapeilla jalkakäytävillä lapset kävelevät rinta rottingilla, eivätkä osaa tehdä elettäkään väistääkseen.
Että näin, tervetuloa Islantiin. Pienillä pohjoisilla kansoilla on omat omituisuutensa, kuinkahan islantilainen kollega kuvailisi suomalaisia kolmen kuukauden rautaisella kokemuksella...?
Sää 15.11. klo 11:00. Pakkasta yhdeksän astetta, taivas puolipilvinen ja lumen tulo lakannut toistaiseksi.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home